Tietoja ihosta - pieni iho-opas

Iho on kehon suurin elin. Ihon pinta-ala on lähes kaksi neliömetriä. Ihon päätehtävänä on suojata ihoa eri tavoin. Iholla on myös erityistehtäviä. Se osallistuu D-vitamiinin muodostamiseen, toimii tuntoaistina ja osallistuu kehon lämmönsäätelyyn. Jotta iho voi suojata kehoa tehokkaasti, se rakentuu kolmesta kerroksesta: orvaskesi (epidermis), verinahka (dermis) ja ihonalaiskerros (subcutis).

Orvaskesi eli epidermis – ihon uloin suojakerros

Solujen uudistumisprosessi

Orvaskesi on ihon uloin, näkyvä kerros. Se muodostaa ohuen, mutta tehokkaan suojan ympäristöä vastaan. Orvasketeen avautuvat kynnet ja hiukset sekä tali- ja hikirauhaset. Orvaskesi muodostuu useista ihosolukerroksista. Alimman kerroksen solut jakautuvat usein, ja ne korvaavat ihon pinnalta irronneet kuolleet solut. Solut kulkeutuvat vähitellen syvemmältä kohti ihon ulointa kerrosta.
 
Ihon pintakerros koostuu kuolleista ihosoluista. Iholta poistuu soluja yleensä samaan tahtiin kuin uusia syntyy. Terve iho uudistuu noin 28 päivässä, minkä kuluessa uudet solut muodostuvat, kulkeutuvat pintaan ja irtoavat. Tämä prosessi hidastuu luonnostaan iän myötä.

Ihon luonnollinen kosteuspitoisuus

Ihossa on luonnollisia kosteutta sitovia aineita. Ihon uloimman kerroksen normaali toiminta heikentyy, jos vesipitoisuus laskee, kuten talvella tai käytettäessä liian kuivattavia aineita. Kuivan ja halkeilevan ihon vastustuskyky on alentunut, ja haitallisia aineita voi päästä ihoon. Se puolestaan voi aiheuttaa ärsytystä ja tulehduksia.

Pigmenttisolut

Orvaskeden alueella on soluja, jotka muodostavat ihon pigmenttiä eli melaniinia. Kun ihosolut kulkeutuvat kohti ihon ulointa kerrosta, ne ottavat mukaansa "melaniinijyvän". Pigmentti suojaa sisempiä elimiä auringon haitalliselta UV-säteilyltä. Kun pigmenttisolut altistuvat auringonvalolle, iho tummuu eli ruskettuu. Liiallinen auringonotto voi kuitenkin aiheuttaa ihovaurioita, kuten ryppyjä ja pigmenttimuutoksia sekä ihosyöpää.

Verinahka eli dermis – ihon kimmoisuus ja täyteläisyys

Orvaskeden alla on verinahka. Sen alueella sijaitsevat ihon verisuonet, jotka osallistuvat muun muassa kehon lämmönsäätelyyn. Verisuonten lisäksi verinahassa on imusuonia, erilaisia säikeitä, hermoja ja nestettä sitovia aineita. Verinahassa on myös karvatuppia sekä tali- ja hikirauhasia.
 
Ihon kimmoisuutta ja kiinteyttävä ylläpitäviä säikeitä kutsutaan kollageeniksi ja elastiiniksi. Kollageeni antaa iholle lujuutta. Kollageenin puute tekee ihosta hauraan. Elastiini toimii kuminauhan tavoin. Se palauttaa venyneen ihon alkuperäiseen tilaansa. Verinahassa on myös vettä sitovia aineita (niitä voi verrata pesusieniin). Nämä vettä sitovat aineet toimivat myös ihon iskunvaimentimina. Jos ihossa on paljon "pesusieniä", se on tasainen ja kimmoisa. Se näyttää sileältä ja terveeltä.

Ihonalaiskerros eli subcutis – kehon rasvavaranto

Ihonalaiskerros on ihon alin kerros, ja se koostuu huokoisesta sidekudoksesta ja rasvasoluista. Ihonalaiskerroksen rasvakudos eristää lämpöä ja vaimentaa iskuja. Se on lisäksi tärkeä rasvavaranto. Ihonalaiskerros toimii myös nestevarantona, koska huokoinen sidekudos sisältää paljon sidekudosnestettä.

Lisätietoja ryppyjen muodostumisesta

Lisätietoja yleisistä iho-ongelmista